Pitkästä aikaa kuulumisia.

Danu ja Eddie tulevat ihan mukavasti toimeen sen aikaa mitä ovat yhdessä. Ollaan nyt käyty joka päivä ulkona vähän kävelemässä yhdessä, eikä koirat enää edes sähellä erityisemmin. Vielä, kun itse opin paremmin tuon kahden koiran kanssa ulkoilun niin hyvä tulee. Danu ei ulkona välitä pennusta käytännössä ollenkaan vaan käppäilee eteenpäin haisteluun keskittyen. Eddiekin roikkuu jo innoissaan Danun perässä ja menee sinne minne "isosiskokin". Ulkona Danu tosiaan antaa Eddien olla rauhassa. Eilen se kyllä oli melkein rähähtämässä, kun Eddie löysi jonkun muovinpalan, mutta antoi olla kun kielsin. Muut koirat me ollaan pyritty kiertämään vielä kaukaa, kun ollaan oltu yhdessä ulkona. Pari kertaa ei olla pystytty välttämään kohtaamista ja silloin Danu onkin rähjänny koirille. Se ei ole kuitenkaan onneksi millään tapaa purkanut turhautumistaan Eddieen.

Sisällä koirat ovat olleet pari kertaa hetken keskenään. Muuten noita uskaltaisi pitää jo enemmänkin yhdessä, mutta Danu on leikkikaverista niin innoissaan ettei ihan ymmärrä omaa voimaansa. Pennun suojeluksi olenkin laittanut koirat eri tilaan heti, kun on alkanut näyttää vähän liian rajulle. Mutta hyvin siis menee ja Danu näyttää hyväksyneen Eddien laumaan kuuluvaksi.

Eddie on viime päivinä leikkinyt sisällä aika paljon ihan itsekseen. Lisäksi se malttaa paremmin mennä nukkumaan olohuoneeseen, vaikka itse olenkin keittiön puolella. Eddien lempinukkumapaikka taitaa kuitenkin olla nykyään eteisessä. Se on myös omaksunut jo mielenkiintoiset nukkuma-asennot.


Yksinkin Eddie jää jo paremmin. Se malttaa nykyään jäädä ihan rauhassa yksin oven taakse, joko huoneeseeni tai vessaan. Välillä saattaa kuulua vähän ininää jos se kuulee toiselta puolelta paljon ääniä. Aidan taakse jääminen on kuitenkin vieläkin kova pala. Eddie olisi kovasti tulossa aidasta yli ja onhan se sieltä muutaman kerran tullutkin. On tuossakin asiassa kuitenkin tapahtunut jo edistystä, että eiköhän se vielä tästä.

Ruoka maistuu nyt taas tosi hyvin, kun vähensimme ruokakerrat neljästä kolmeen. Silloin tällöin saattaa jäädä muutama nappula kuppiin, mikä on toisaalta ihan hyvä merkki siinä mielessä, että pentu osaa jollain tapaa säännöstellä syömistään. Eddie on nyt saanut nappuloiden seassa jauhelihaa, jauhettua naudanmahaa ja piimää. Välillä se syö nappulat kuivina ja välillä liotettuna.

Kotona me on nyt treenattu pöydällä seisomista, istumista, katsekontaktia ja namialustaa. Seisominen alkaa sujua jo ihan mukavasti. Eddie malttaa olla hyvin paikoillaan eikä ryntää heti namin kimppuun, mutta se ei vielä aina tiedä pitäisikö seistä vai istua. Istuminen sitten taas sujuukin tosi hyvin, vielä kun saataisiin se sana yhdistettyä tekemiseen. Nyt Eddie tömpsähtää istumaan heti kun näkee, että mulla on nameja. Samoin ruokakupin saa vasta, kun istuu ja katsoo silmiin. Namialusta Eddiellä on vielä vähän hakusessa. Se kyllä juoksee alustalle reippaasti jos on huomannut, että siellä on nameja. Välillä Eddie vaan ei tunnu olevan ihan varma siitä ovatko namit kuitenkin mulla jossain kädessä eikä alustalla.

Eilen kävimme Eddien kanssa tutustumassa vähän vilkkaampiin paikkoihin. Ensin matkustimme bussilla Tikkurilaan. Matka meni ihan mukavasti ja Eddie malttoi istua hyvin sylissä. Alkumatkasta se katseli lähellä olevaa mäyräkoiraa ja loppumatkan ikkunasta ulos. Käväisimme postissa viemässä paketin, minkä jälkeen käppäilimme Tikkurilan läpi asemalle päin. Eddie sai muilta ihmisiltä paljon huomiota ja rapsutuksia, joten ainakin reissu oli mukava. Tarkoituksena olisi nyt käydä Tikkurilassa pyörimässä vähän väliä niin Eddie tottuisi hyvin noihin ihan vilkkaisiinkin paikkoihin. Kotimatkalla poikkesimme vielä metsän kautta, missä Eddie sai kulkea vapaana. Se tosin alkoi olla jo niin väsynyt, että tyytyi vain hölköttelemään vierellä ja perässä.

Illalla tuli otettua vielä 10vko seisotuskuva.


Danu on nyt ollut ulkona tosi rauhallinen, mikä on varmasti osin kuumuuden ja osittain Eddien ansiota. Olemme nyt päässeet ohittamaan oikeastaan kaikki pienet koirat ilman rähinöitä. Isoja ei ole pahemmin tullut edes vastaan vähään aikaan. Itse epäilen, että Eddiellä on ollut tuohon rähinän loppumiseen vaikutusta siinä mielessä, että Danu ei enää koe pienempiä koiria uhkana.

Eilen ilmoitin Danun vuoden ensimmäiseen näyttelyyn, joka tuleekin sitten vaatimattomasti olemaan collieiden pääerkkari. Täytyykin varmaan vähän palautella mieleen tuota näyttelykäyttäytymistä.